COVID-minkkianalyysi osoittaa, että mutaatiot eivät ole vaarallisia – vielä

Minkit Rønnow-perheen omistamalla tilalla Herningissä Tanskassa 6. marraskuuta 2020.

Uusi koronavirus leviää nopeasti minkkien keskuudessa.Credit: Ole Jensen/Getty

Tanskan terveysviranomaiset ovat julkaisseet geneettisiä ja kokeellisia tietoja SARS-CoV-2-mutaatioiden ryppäästä, joka kiertää tarhattujen minkkien ja ihmisten keskuudessa, muutama päivä sen jälkeen, kun he olivat ilmoittaneet, että mutaatiot voivat vaarantaa mahdollisten COVID-19-rokotteiden tehokkuuden.

Uutiset mutaatioista saivat Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin ilmoittamaan 4. marraskuuta suunnitelmista lopettaa minkkien kasvatus lähitulevaisuudessa – ja teurastaa noin 17 miljoonaa eläintä – mikä herätti kiivaan keskustelun siitä, oliko tällainen toiminta laillista. Tutkijat varoivat kuitenkin hälyttämästä ennen kuin he näkivät tiedot.

Nyt tietoja tarkastelleet tutkijat sanovat, etteivät mutaatiot itsessään ole erityisen huolestuttavia, koska ei ole juurikaan näyttöä siitä, että ne mahdollistaisivat viruksen leviämisen helpommin ihmisten keskuuteen, tekisivät siitä tappavamman tai vaarantaisivat terapeuttiset hoidot ja rokotteet. ”Tiedossamme olevat minkkiin liittyvät mutaatiot eivät liity nopeaan leviämiseen eivätkä mihinkään muutoksiin sairastuvuudessa ja kuolleisuudessa”, sanoo Astrid Iversen, virologi Oxfordin yliopistosta Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Tutkijat sanovat kuitenkin, että eläinten teurastaminen on luultavasti tarpeen, kun otetaan huomioon viruksen nopea ja hallitsematon leviäminen minkissä – sitä on havaittu kesäkuusta lähtien yli 200 tilalla – mikä tekee eläimistä massiivisen viruksen lähteenä, joka voi tarttua ihmisiin helposti. Alueilla, joilla on tartunnan saaneita minkkitiloja, COVID-19-tautia sairastavien ihmisten määrä kasvaa paljon, Iversen sanoo. Tanskassa on noin kolme kertaa enemmän minkkejä kuin ihmisiä. ”Minkkien lopettaminen on välttämätöntä”, hän sanoo.

Hallitsematon leviäminen minkissä lisää myös viruksen mahdollisuutta kehittyä ja kehittää mutaatioita, jotka voivat olla huolestuttavia, sanoo Jannik Fonager, Kööpenhaminassa sijaitsevan tutkimuksia johtavan tanskalaisen terveysviranomaisen Statens Serum Insitutin virologi. Hänen mukaansa tutkijat kertoivat huolensa hallitukselle, mutta hallitus päätti kuitenkin lopettaa minkit.

Hallitus esitti 10. marraskuuta lainsäädäntöä teurastuksen mahdollistamiseksi ja on kehottanut maanviljelijöitä aloittamaan prosessin.

Minkkimutaatiot

Fonager kertoo, että tanskalaiset tutkijat ovat sekvensoineet 40 minkkitilalta otettuja virusnäytteitä ja identifioineet noin 170 koronavirusvarianttia. Hän lisää, että ihmisiltä otetuista virusnäytteistä – jotka edustavat noin viidesosaa maan kaikista vahvistetuista COVID-tapauksista – he ovat löytäneet noin 300 ihmiseltä variantteja, jotka sisältävät mutaatioita, joiden uskotaan syntyneen ensin minkissä. ”Tätä haluamme todella pitää tarkasti silmällä.”

Minkistä ja ihmisistä otetuissa virusnäytteissä tutkijat ovat tunnistaneet useita mutaatioita geenissä, joka koodaa koronaviruksen piikkiproteiinia, jota se käyttää soluihin tunkeutumiseen. Tämä huolestuttaa tutkijoita, koska muutokset tällä alueella voivat vaikuttaa immuunijärjestelmän kykyyn havaita infektio. Monet rokotteet myös kouluttavat immuunijärjestelmää estämään spike-proteiinin.

Erityisen huolestuttava on virusvariantti, joka sisältää ainutlaatuisen mutaatioyhdistelmän nimeltä ”Cluster-5”, jota havaittiin viidellä maatilalla ja 12 ihmisellä Pohjois-Jyllannin alueella maan pohjoisosassa. Fonagerin mukaan Cluster-5-muunnos aiheuttaa kolme aminohappomuutosta ja kaksi deletointia piikkiproteiinissa.

Ensimmäiset solukokeet viittaavat siihen, että joidenkin COVID-19:stä toipuneiden ihmisten vasta-aineet tunnistivat Cluster-5-muunnoksen vaikeammin kuin virukset, joissa ei ollut Cluster-5-mutaatioita. Tanskan eläinlääkintäpäällikön Maailman eläintautijärjestölle lähettämän kirjeen mukaan tämä viittaa siihen, että variantti saattaa olla vähemmän herkkä vasta-aineille tai rokotteille, ja sen perusteella hallitus päätti teurastaa viljellyt minkit. ”Se on oikea ratkaisu tilanteessa, jossa rokote, joka on tällä hetkellä valo hyvin pimeän tunnelin päässä, on vaarassa”, Tanskan elintarvike- ja kalastusministeri Mogens Jensen sanoi julkisessa lausunnossaan 5. marraskuuta.

Mutta tutkijat, jotka ovat tarkastelleet saatavilla olevia tietoja, sanovat, että nämä väitteet ovat spekulatiivisia. Cluster-5-muunnos näyttää olevan ”umpikuja” ihmisillä, koska se ei ole levinnyt laajalle, sanoo Iversen. Monet tartunnan saaneista työskentelivät maatiloilla ja altistuivat todennäköisesti suurelle virusannokselle. Variantti ei ole näkynyt syyskuun jälkeen laajasta sekvensoinnista ja tietojen jakamisesta huolimatta, hän sanoo.

Iversen lisää, että kokeellinen työ on liian vähäistä, jotta siitä voisi tehdä johtopäätöksiä sen vaikutuksista hoitoihin ja rokotteisiin. ”Tässä tilanteessa on todella tärkeää, ettei hyvin alustavia tietoja tulkita liikaa.”

Liikkuvuus ihmisissä

Yksi minkkiin liittyvä mutaatio on levinnyt laajemmin ihmisissä. Mutaatio, Y453F, koodaa myös aminohappomuutosta piikkiproteiinissa, ja sitä on löydetty noin 300 sekvenssistä ihmisiltä Tanskassa sekä sekvensseistä minkiltä ja ihmisiltä Alankomaissa. Kokeellinen tutkimus viittaa siihen, että virusvariantit, joissa on Y453F-mutaatio, välttyivät osittain kaupallisen monoklonaalisen vasta-aineen havaitsemiselta.

Mutta se ei tarkoita, että tämä mutaatio estäisi lääkkeen terapeuttisen vaikutuksen elimistössä, Iversen sanoo.

Ei ole myöskään selvää, ovatko kaikki ihmisissä esiintyvät minkkiin liittyvät mutaatiot todella peräisin minkistä, koska kaikkia tietoja ei ole julkaistu, sanoo David Robertson, virologi Glasgow’n yliopistosta, Britanniasta.

Mutta on joitakin esimerkkejä siitä, että mutaatiot ovat saaneet alkunsa minkistä ja siirtyneet ihmisiin, sanoo Kasper Lage, tietokonebiologi Massachusettsin yleissairaalassa ja MIT:n ja Harvardin Broad-instituutissa Bostonin yliopistossa. Ja monet tutkijat ovat huolissaan siitä, että viruksen hallitsematon leviäminen miljoonien minkkien kautta voisi lopulta johtaa ongelmallisiin mutaatioihin.

Hallitsemattomat taudinpurkaukset

Tanskassa, maailman suurimmassa minkin turkisten tuottajassa, viranomaiset kamppailevat maatilojen taudinpurkausten hallitsemiseksi laajoista valvontatoimista huolimatta. Monilla tartunnan saaneilla tiloilla lähes kaikilla eläimillä on vasta-aineita virusta vastaan. Taudinpurkauksia on havaittu myös minkkitiloilla Alankomaissa, Ruotsissa, Espanjassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. Alankomaat aikoo lopettaa koko minkkipopulaationsa vuoteen 2021 mennessä, mikä nopeuttaa suunnitelmia lopettaa minkkien kasvatus vuoteen 2024 mennessä.

Tutkijat eivät vieläkään tiedä, miten virus kulkeutuu tiloille, sanoo Kööpenhaminan yliopiston epidemiologi ja eläinlääkäri Anette Boklund. Hänen työryhmänsä on löytänyt vähäisiä määriä viruksen RNA:ta kotikärpäsistä sekä hius- ja ilmanäytteistä minkkihäkkien läheisyydestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.