Kiinnitys

Määritelmä
substantiivi, monikko: fiksaatiot
(biologinen tekniikka) fiksatiivin käyttö histologisen, sytologisen tai mikrobiologisen näytteen säilömiseen
(eläintiede) Lajin määrittäminen, joko nimeämällä tai osoittamalla
(kemia) Prosessi, jossa aine irrotetaan kaasu- tai liuosfaasista ja paikallistetaan, kuten hiilidioksidin fiksoinnissa; Kemiallinen kaikkien kehittymättömien suolojen poistaminen filmiemulsiosta, jolloin jäljelle jää vain kehitetty hopea, joka muodostaa pysyvän kuvan
(silmälääketiede) Katseen suuntaaminen siten, että kohteen näkökuva osuu fovea centralikseen
(ortopedia) Pitäminen, ompeleminen tai kiinnittäminen kiinteään asentoon
(psykiatria) Kehityksen pysähtyminen tietyssä vaiheessa
(psykologia) Tiivis ja tukahduttava kiintymys toiseen henkilöön, esimerkiksi lapsuuden hahmoon, kuten omaan äitiin tai isään
Lisäys
Sanan alkuperä: Vanha ranskalainen fixation
Suhteessa oleva(t) termi(t):

  • Abioottinen fiksaatio
  • Ammoniakin fiksaatio
  • C3-hiilen fiksaatioreitti
  • C4-hiilen fiksaatioreitti
  • Hiilen fiksaatio
  • Ympäröivä
  • hiilen sidonta fiksaatio
  • Komplementtifiksaatiotesti
  • Craniofaciaalinen fiksaatio
  • Eksentrinen fiksaatio
  • Elastisen nauhan fiksaatio
  • Fiksaatiokenttä
  • Fiksaatiohajonta
  • Kiinnitysnystagmus
  • Kiinnitys okulaarinen
  • Kiinnitysreaktio
  • Murtuman kiinnitys
  • Murtuman kiinnitys sisäinen
  • Leuan kiinnitystekniikat
  • Lateksin kiinnitystesti
  • Lateksikiinnitystestit
  • Kiinnityslinja
  • Typpikiinnitys
  • Kiinnityskohta
  • Kudoskiinnitys

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.