Metformiini näyttää ehkäisevän tyypin 2 diabetesta, tutkimus osoittaa

Metformiinilla on yhteys tyypin 2 diabeteksen kehittymisen vähenemiseen, ilmenee Diabeteksen ehkäisyohjelman / Diabeteksen ehkäisyohjelman tulostutkimuksen (DPP/DPPOS) tiedoista.

DPP oli vuosina 1996-2001 toteutettu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa 3234 aikuista, joilla oli suuri diabetesriski, määrättiin saamaan maskeerattua lumelääkettä tai metformiinia, 850 mg kahdesti päivässä, tai intensiivistä elämäntapainterventiota. Tutkimus päättyi vuoden etuajassa, koska sekä metformiini- että elämäntapainterventiohaarojen teho oli osoitettu. Jäljelle jääneestä DPP-kohortista 88 prosenttia seurattiin DPPOS-tutkimuksessa; metformiinia käyttäneet jatkoivat metformiinin käyttöä, kun taas kaikille osallistujille tarjottiin elämäntapainterventiota. DPPOS-ohjelma toteutettiin vuosina 2002-2013, ja siinä tarkasteltiin metformiinin ja intensiivisen elämäntapaintervention pitkän aikavälin vaikutuksia diabeteksen ehkäisyyn, diabetekseen liittyviin mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Metformiinia koskevat tulokset julkaistiin Diabetologia-lehden verkossa 2. elokuuta osana erityisteemanumeroa.

DPP-tutkimuksessa keskimäärin 2,8 vuoden seurannan aikana metformiinia ja lumelääkettä saaneilla potilailla diabeteksen ilmaantuvuus oli 31 prosenttia pienempi kuin lumelääkettä saaneilla potilailla, kun taas intensiivisen elämäntapaintervention yhteydessä diabeteksen ilmaantuvuus oli 58 prosenttia pienempi. Metformiinin vaikutus oli erityisen merkittävä niillä, jotka olivat ylipainoisia (53 %:n riskivähennys niillä, joiden painoindeksi oli ≥35 kg/m2, verrattuna 3 %:n vähennykseen niillä, joiden painoindeksi oli 22 – <30 kg/m2), joilla oli korkeampi paastoglukoosipitoisuus (48 %:n riskivähennys korkeammilla arvoilla verrattuna 15 %:n riskivähennykseen matalammilla arvoilla) tai joilla oli ollut raskausdiabetes (50 %:n riskivähennys verrattuna 14 %:n riskivähennykseen parous-ikäisillä naisilla, joilla ei ollut raskausdiabetesta). DPPOS-tutkimuksessa, joka tarjosi pidempiaikaista seurantaa, metformiinia saaneiden diabeteksen riski pieneni 18 prosenttia 10 ja 15 vuoden kuluttua satunnaistamisesta. Erot sairastuvuusmäärissä pysyivät merkittävinä koko seurannan ajan, mutta DPPOS-jakson aikana havaitut diabeteksen sairastuvuusmäärät eivät eronneet merkittävästi alkuperäisten satunnaistettujen ryhmien välillä, tutkijat totesivat.

Tutkijat käsittelivät useita tapoja, joilla metformiini voisi ehkäistä tai viivästyttää diabetesta, mukaan lukien akuutti farmakologinen vaikutus tai patofysiologian parantaminen; vaikutukset verensokeriin, painonpudotukseen, mikrovaskulaarisiin komplikaatioihin ja sydän- ja verisuonitautien (CVD) riskitekijöihin; ja vuorovaikutus geneettisten tekijöiden kanssa. He totesivat myös, että metformiini vaikutti turvalliselta DPP/DPPOS-tutkimuksessa, sillä 9,5 prosenttia lääkettä saaneista potilaista ilmoitti lievistä ruoansulatuskanavan oireista, kun taas lumelääkettä saaneista potilaista 1,1 prosenttia. B12-vitamiinin puutos oli puolestaan yleisempää metformiiniryhmässä kuin lumelääkeryhmässä viiden vuoden kuluttua (4,2 % vs. 2,3 %; P=0,02), mutta ero ei pysynyt merkittävänä 13 vuoden kuluttua (7,4 % vs. 5,4 %; P=0,12). Kirjoittajat totesivat, että maitohappoasidoositapauksia ei ole raportoitu yli 15 000 henkilötyövuoden metformiinialtistuksen aikana DPP/DPPOS-ohjelmassa. Metformiinin todettiin olevan kustannussäästöinen lumelääkkeeseen verrattuna 10 vuoden aikana, totesivat kirjoittajat.

Jatkossa DPP/DPPOS:n avulla voitaisiin myös tutkia, vaikuttaako metformiinin varhainen käyttö diabeteksen riskipotilailla myöhempien liitännäissairauksien kehittymiseen ja onko lääkkeellä syöpää ehkäiseviä vaikutuksia, kirjoittajat totesivat. ”Tulevaisuutta ajatellen on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, parantaako näiden löydösten siirtäminen kliiniseen rutiinihoitoon diabeteksen kehittymisen nykyisiä suuntauksia”, he kirjoittivat. ”Mahdollisuus, että metformiini voi edelleen vaikuttaa dysglykemian lisäkomplikaatioihin, joita ei ole vielä tutkittu, on edelleen jännittävä tutkimusalue.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.